Lähtökysely: Rehellisin peili organisaation kehitykselle


Lähtökysely tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden saada arvokasta ja rehellistä palautetta organisaation toiminnasta. Kun työntekijä on lähdössä, hänellä ei ole enää syytä pidätellä mielipiteitään. Tämä tekee lähtökyselystä organisaation rehellisimmän peilin – työkalun, joka voi paljastaa, mitä työpaikalla todella tapahtuu ja missä on kehitettävää.

Jotta lähtökysely olisi mahdollisimman tehokas ja hyödyllinen, sen toteuttamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Tässä muutamia avainasioita, jotka kannattaa ottaa huomioon.

Miten lähtökysely kannattaa rakentaa?

1. Määritä tavoitteet

Ennen kyselyn suunnittelua pohdi tarkasti, mitä haluat kyselyn avulla selvittää. Mitä tietoja tarvitset ja miksi? Selkeät tavoitteet auttavat valitsemaan oikeat kysymykset ja hyödyntämään vastauksia tehokkaasti.

2. Kysymysten valinta

Valitse kysymykset, jotka tukevat tavoitteitasi. Niiden tulisi olla selkeitä ja suoria, jotta saat hyödyllistä tietoa työntekijöiden kokemuksista. Esimerkiksi kysymykset johtamisesta, työilmapiiristä ja uramahdollisuuksista voivat antaa arvokasta tietoa kehityskohteista.

3. Monipuoliset kysymykset

Hyvä lähtökysely sisältää monenlaisia kysymyksiä. Kysy työympäristöstä, johtamisesta, kehitysmahdollisuuksista ja työilmapiiristä. Monipuoliset kysymykset antavat laajemman näkökulman organisaation tilanteesta.

4. Kysymystyypit

Hyödynnä sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Suljetut kysymykset, kuten asteikolliset tai monivalintakysymykset, nopeuttavat analyysiä. Avoimet kysymykset puolestaan antavat työntekijöille mahdollisuuden tuoda esiin yksityiskohtaisempia näkemyksiä ja kokemuksia.

5. Kyselyn pituus

Pidä kysely riittävän lyhyenä, jotta vastaaminen ei tunnu liian vaivalloiselta. Pitkät kyselyt saattavat vähentää vastausprosenttia ja vaikuttaa negatiivisesti vastausten laatuun.

6. Testaus ja pilotointi

Ennen kyselyn laajempaa käyttöönottoa testaa se pienellä ryhmällä. Näin voit varmistaa, että kysymykset toimivat odotetusti ja että kyselyn rakenne on selkeä.

7. Analyysi ja raportointi

Suunnittele etukäteen, miten kerätty data analysoidaan ja raportoidaan. Varmista, että tiedot ovat hyödynnettävissä organisaation kehittämiseen. Hyvä analyysi auttaa tunnistamaan trendejä ja priorisoimaan kehitystoimenpiteitä.

Mitä lähtökyselystä voi oppia?

Lähtökysely voi antaa vastauksia moniin tärkeisiin kysymyksiin, kuten:

  • Mikä sai työntekijän viihtymään organisaatiossa?

  • Mitkä asiat olisivat voineet estää lähdön?

  • Mitä organisaation toimintatavoissa tai kulttuurissa voisi parantaa?

Kun näitä kysymyksiä tarkastellaan systemaattisesti, organisaatio voi rakentaa konkreettisia suunnitelmia työpaikan kehittämiseksi. Lähtökyselyn tulokset eivät ole vain poistuvan työntekijän palautetta, vaan ne ovat arvokas ikkuna koko organisaation toimintaan.

Lopuksi

Lähtökysely on tehokas työkalu, kun sen suunnitteluun ja toteutukseen panostetaan. Se tarjoaa organisaatiolle mahdollisuuden oppia ja parantaa toimintaansa – ei vain lähtevien työntekijöiden, vaan koko työyhteisön hyväksi. Rehellinen palaute on voimavara, joka voi auttaa organisaatiota kehittymään kohti parempaa tulevaisuutta.

Edellinen
Edellinen

Kysymys ei ole vain kysymys. Se on kehityksen alku.

Seuraava
Seuraava

Miten pitovoimakyselyt kannattaa toteuttaa?