Kehitystoimenpiteet mullistavat henkilöstökyselyt

Miten kehittää työtä, kun työskentely tapahtuu pääosin etänä ja pitkät Teams-työpajat eivät varsinaisesti houkuttele? Karoliina Jarenko kirjoittaa, että koska etätyöt ovat monessa työssä tulleet jäädäkseen, meidän on opittava kehittämään virtuaalisesti. Isojen kehittämisrutistusten sijaan avain on panostaa jatkuvaan, pienin askelin kehittämiseen.

Työterveyslaitos uutisoi syyskuun lopulla tutkimuksestaan, jonka mukaan työn kehittäminen on vähentynyt merkittävästi viime vuosina etätyön myötä. Omassa (entisessä) työssäni organisaatiokonsulttina ja yritysvalmentajana huomasin tämän myös. Perinteisiä koulutuksia tarjottiin kyllä melko nopeasti etätöihin siirtymisen jälkeen, mutta erilaiset työpajat ja työn kehittämistä koskevat keskustelut eivät monissa organisaatiossa tuntuneet luontevilta pitkänkään etätyön harjoittelun jälkeen. “Me ihmiset vaan sytymme eri tavalla ideoimaan, kun olemme samassa tilassa”, kuului analyysi monesta suusta. Tämä on varmasti aivan tosi kokemus. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa jatkuva kehittäminen on välttämättömyys, emmekä liioin tule enää koskaan toimimaan fyysisesti kiinteissä työpisteissä samassa määrin kuin ennen pandemiaa. Meidän on opittava kehittämään “onlinessa”.

Ratkaisun ei kuitenkaan tarvitse olla Teams-työpajoissa. On turhan resurssiraskasta kerätä monta ihmistä samaan paikkaan pitkäksi ajaksi, eikä ole ollenkaan sanottua, että juuri siinä hetkessä syntyisivät parhaat ideat. Isojen kehittämisrutistusten sijaan panostetaan jatkuvaan kehittämiseen, pienin askelin.

Tulevaisuus tulee yleensä pienin askelin

Yksinkertaisimmillaan kehittäminen “onlinessa” voi olla kysymys teamsin chatissä perjantaina: mitä sellaista oivalsit tällä viikolla, mikä hyödyttäisi koko meidän tiimiä? Vastaukset jakavat oppeja, mutta avaavat myös siinä sivussa jokaisen työnkuvaa toisille, mikä usein johtaa tehokkaampaan yhteistoimintaan ja luottamuksen vahvistumiseen.

Tällainen vapaa ideoiden heittäminen vahvistaa oppimiskulttuuria ja osa ideoista menee käytäntöön sen suuremmin ohjaamatta. Toimintatavan heikkous on nimenomaan tuossa jälkimmäisessä: valtava määrä ideoita jää pureksimatta ja toimeenpanematta. Kehitysaskeleet jäävät ilmaan leijumaan, kunnes ne unohdetaan. Tämä taas pitkässä juoksussa rapauttaa oppimiskulttuuria: “Kyllä täällä ideoidaan, mutta ei niille koskaan mitään tapahdu… Enpä enää viitsi…”

Tähän ongelmaan olemme Vibemetricsillä luoneet ratkaisun! Kun tiimit ja yksiköt ovat käsitelleet kyselyn tuloksia, heidät ohjataan muotoilemaan kehitystoimenpiteet. Sen jälkeen palvelu kysyy kehitystoimenpiteiden toteutumista sovituin väliajoin. Tiimit näkevät itse oman kehittymisensä tuloskuvista, ja niin näkevät kaikki muutkin työyhteisön jäsenet. Tiimit pystyvät kopioimaan toisiltaan parhaat kehitysideat, ja johto näkee, miten ja mitkä asiat kehittyvät organisaatiossa.

Enää henkilöstökysely ei ole henkilöstöä passivoiva ja HR:n vastuullaan musertava jokavuotinen painajainen, vaan koko työyhteisön omistama jatkuvan kehittämisen mahdollistava työkalu. Onlinena.

Edellinen
Edellinen

Pysy pulssilla ja reagoi heti

Seuraava
Seuraava

Ketterä oppiminen tarvitsee palautetyökaluja