Ketterä oppiminen tarvitsee palautetyökaluja

Oppiminen edellyttää palautetta, joka auttaa kehittymään oikeaan suuntaan. Tehokas tapa kerätä palautetta ovat erilaiset kyselyt. Kyselyt ovat perinteisesti olleet HR:n tehtävä, mutta niitä voidaan käyttää myös kevyesti, ketterästi ja itseohjautuvasti – vaikka viikoittain omassa tiimissä. Palautteen saamisen nopeuttaminen onkin tärkeä tapa ketteröittää oppimista.

Ketterä oppiminen on yhä suuremmassa roolissa organisaation ja osaamisen kehittymisessä. Ketterä oppiminen on jatkuvaa työn tekemisen yhteydessä tapahtuvaa oppimista sekä jatkuvaa työn ja tekemisen kehittämistä. Ketterään oppimiseen tarvitaan toimintatapoja, joihin tekemisen ohella sisältyy oppiminen kokeiluina, tekemisen arviointeina ja palautteina tekemisestä, jatkuvana parantamisena ja uuden ideointina.

Oppiminen edellyttää palautteen saamista. Kun kohteena on tiimin, yksikön tai koko organisaation oppiminen vaikkapa tekemään jotain asiaa uudella tavalla, pitää oppimisesta saada riittävän usein palautetta. Sen avulla voidaan seurata, miten toiminta uudella tavalla sujuu ja nähdään, mihin asioihin pitää seuraavaksi kiinnittää huomiota.

“Tiimien oppimista voidaan siivittää ohjaamalla tiimit toteuttamaan kevyitä kyselyitä itselleen”

Tehokas tapa kerätä palautetta ovat erilaiset kyselyt. Kyselyt ovat perinteisesti olleet HR:n tehtävä. Ne ovat tärkeä johtamisen väline, sillä ne kertovat, mihin suuntaan halutaan liikkua, minkälainen toiminta organisaatiossa on toivottavaa, ja mikä on kokonaiskuva haluttujen ominaisuuksien suhteen organisaatiossa.

Kyselyitä voidaan kuitenkin käyttää myös ketterästi ja itseohjautuvammin. Tiimien oppimista voidaan siivittää ohjaamalla tiimit toteuttamaan kevyitä kyselyitä itselleen. Oppimista tukevien kyselyjen ei tarvitse olla pitkiä ja monimutkaisia prosesseja, vaan ketteriä jopa omin voimin tai organisaation oppimisen tukihenkilöiden avustuksella pyöritettäviä prosesseja. Tiimit ja muut organisaation yksiköt voivat toteuttaa kevyitä kyselyitä vaikka viikoittain ja määritellä kehitystoimenpiteitä tulosten perusteella. Kyselyn tuloksista voidaan keskustella joko digitaalisilla alustoilla (esimerkiksi Vibemetricsissä) tai onsite perinteisesti keskustellen. Näin saadaan hiljaisemmatkin mukaan kehittämistyöhön, ja anonymiteetti voi auttaa nostamaan esiin asioita, jotka muuten jätettäisiin sanomatta. Toistuvilla kyselyillä tiimi näkee edistymisensä kehitettävissä asioissa, ja epämääräisistä ja laajoista kehityshankkeista tulee käsinkosketeltavia ja hallittavan tuntuisia.

Kirjoittaja TkT, dosentti, tietokirjailija Leenamaija Otala on toiminut pitkään yritysten osaamisen kehittämisen ja johtamisen asiantuntijana, konsulttina, kouluttajana ja korkeakoulujen opettajana. Hän on työskennellyt yli sadan yrityksen ja julkisen organisaation kanssa, toiminut yrityksissä hallituksissa ja monilla tasoilla organisaatiossa. Otala on opettanut Aalto-yliopistossa ja Metropoliassa sekä kymmenissä koti- ja ulkomaisissa businesskouluissa. Hän on työskennellyt myös oppimisen tutkimusverkoston Ciceron varajohtajana Helsingin yliopistossa. Otala on siirtänyt kulloisetkin tutkimusten ja konsultointien oppinsa kirjoihin, joita hän on julkaissut yli 20. Otalan viimeisin teema sekä tutkimuksissa että kirjoittamisessa ja konsultoinnissa koskee oppimisen siirtymistä kouluista ja henkilöstökoulutuksesta työpaikoille ja työssä tapahtuvaksi ketteräksi oppimiseksi.