Kuka päättää, mitä henkilöstöltä kysytään?

Työelämässä on pitkään siirrytty top down-ohjauksesta kohti dialogisempaa otetta. Monissa toiminnoissa suositaan työntekijälähtöisyyttä, ja myös horisontaalista yhteistyötä on fasilitoitu paljon. Ylipäätään vuoropuhelua on pyritty lisäämään organisaation eri osien välillä, jotta tieto, opit ja ideat liikkuisivat paremmin. Siksi on hassua, että henkilöstökyselyissä tämä ei näy mitenkään.

Toki on niin, että HR-ammattilaiset, joka valitsevat kysymykset tai kyselykonseptit, ovat henkilöstöjohtamisen, työhyvinvoinnin ja kulttuurin kehittämisen asiantuntijoita. Voidaan ajatella, että heillä on hyvä käsitys siitä, mitä kannattaa kysyä. Ja toki voidaan myös ajatella, että johtaja saa päättää, minkälaista kulttuuria haluaa organisaatioonsa luoda, ja tämän perusteella valita kyselyt, jotka kertovat henkilöstölle, mitä halutaan lisää ja mikä on tärkeää.

Mutta jos halutaan vahvistaa kulttuuria, jossa henkilöstö johtaa itseään, jossa tiimivetäjät ovat ennemminkin kollektiivista vastuuta kantavien asiantuntijoiden yhteistyön koordinaattoreita, jossa ihmisten toivotaan toimivan “yrittäjämäisellä asenteella”, luovan yhteistä ymmärrystä siitä, mikä toimii ja mitä pitää parantaa, miksi ihmeessä nämä ihmiset eivät saa vaikuttaa siihen, mitä kyselyissä kysytään? Henkilöstökysely on kuitenkin todella tehokas tapa saada kokonaiskuva henkilöstön ajatuksista kysyttyihin asioihin liittyen.

“Modernissa organisaatiossa henkilöstökysely on työyhteisön oma työkalu itsensä ymmärtämiseen ja kehittämiseen.”

Henkilöstökysely on myös investointi sekä suoraan rahassa että siihen käytettynä aikana. Kun raha käytetään yhteen asiaan, se on pois toisesta. Kun vuoden kysymykset käytetään tietyistä asioista kysymiseen, jäävät toiset asiat kysymättä. Työntekijöiden pitää tehdä tulosta ja hoitaa hommansa, vaikka he eivät pääse vaikuttamaan siihen, miten tätä vuosittaista hyvää ja arvokasta työkalua käytetään. Eikö se ole vähän hassua?

Gradiassa toimittiin toisin. Siellä työntekijöiden edustajat ovat valinneet Gradia Fiilismittarin kysymykset. Itse asiassa Gradia Fiilismittarin käyttöönottokin on tapahtunut henkilöstön aloitteesta.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia on 12 keskisuomalaisen kunnan omistama koulutuksen järjestäjä. Gradiaan kuuluvat ammatilliset oppilaitokset ja lukiot. Lisäksi Gradia Jyväskylä järjestää perusopetusta ja taiteen perusopetusta. Gradiassa on opiskelijoita noin 21 000 ja henkilöstöä 1000.

Muutamia vuosia sitten OAJ Gradian paikallisyhdistyksen hallitus päätti edistää työhyvinvointia ja hakea rahoitusta OAJ työhyvinvointirahastolta. Suunnitelma sai tukea työnantajalta ja Kohti astetta parempaa työhyvinvointia Gradiassa -hanke rahoituksen, ja sitä vetämään valittiin kehittäjä-opettaja Birgitta Mannila. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli ottaa käyttöön mittari hyvinvoinnin seuraamiseen. Vibemetricsin Fiilismittari© valittiin tehtävään, mutta siitä muokattiin oma versio niin, että viikottain kysyttävät kysymykset vaihtelevat. Osa kysymyksistä toistuu vuoden mittaan, jolloin voidaan seurata trendiä. Osa kysymyksistä tarttuu ajankohtaisiin asioihin työhyvinvoinnin näkökulmasta.

”Gradia Fiilismittari on ollut tärkeä ja hyödyllinen opetushenkilöstön tuntojen välittäjänä kuluneen vuoden aikana, jolloin Gradiassa on käyty isot yhteistoimintaneuvottelut. Kuhunkin vaiheeseen räätälöidyillä kysymyksillä olemme voineet saada esille henkilöstön mielipiteitä ja fiiliksiä eri puolilla Gradiaa. Fiilismittarin käyttö on anonyymiä ja rohkaisee siten käyttäjiä kertomaan myös vaikeista asioista, joihin työyhteisössä olisi tärkeää tarttua. Kuluneen yt-syksyn aikana Gradian Fiilismittarin tulokset antoivat koko työyhteisölle ja johdolle merkityksellistä tietoa työyhteisön hyvinvoinnista ja tunnelmista.” – Birgitta Mannila

Kysymysten luomisesta on vastannut hanketiimi yhteistyössä Vibemetricsin kanssa. Dialogia on käyty jatkuvasti yhdistyksen hallituksen ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa sekä johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Hankkeen päätyttyä kevättalvella 2023 kysymysten luominen siirrettiin työsuojeluvaltuutetuille. He hyödyntävät vanhoja kysymyksiä, mutta ovat myös tuoneet palveluun uusia.

”Fiilismittarin avulla me työsuojelutoimijat pyrimme saamaan selville opettajien ja ohjaajien ajatuksia työsuojelusta ja sen toteutumisesta Gradiassa. Tieto auttaa meitä työsuojelutoiminnan kehittämisessä, sillä viemme sitä edelleen työnantajalle tiedoksi ja toimenpiteiden suunnittelua varten. Paras toimintamalli olisi, jos henkilöstökyselyiden kysymykset laadittaisiin yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden edustajien kanssa. Näin molempien näkökulmat ja tarpeet tulisivat huomioiduiksi.” – Ulla Koukkari-Anttonen & Markku Suominen, työsuojeluvaltuutetut

Eipä siihen ole kummempaa lisättävää. Paras toimintamalli olisi, jos henkilöstökyselyiden kysymykset laadittaisiin niin, että molempien näkökulmat tulisivat huomioiduiksi.

Haluaisitko miettiä, miten työntekijöiden edustajat voisivat teillä osallistua henkilöstö- ja pulssikyselyiden kysymysten valintaan? Varaa aika esittelyyn, niin autamme asiassa!